Skip to main content

Osaamisen arviointi ammattikorkeakoulussa

Osallistuin ammattikorkeakoulumme sisäiseen koulutuswebinaariin "Arviointikeinoja digiympäristössä" 12.10.2017. Webinaarin aloitusosassa  käsiteltiin yleisesti osaamisen arviointia ja sen tavoitteita ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan lehtori Elina Jouppila-Kupiaisen johdolla. Keskityn tässä tekstissä ensisijaisesti tämän aiheen käsittelyyn, sillä on oleellista ymmärtää arvioinnin kriteerejä ja sitä ohjaavia sääntöjä ennen kuin on tarkoituksenmukaista syventyä erilaisiin digityökaluihin joilla sitä käytännössä voi toteuttaa. Käytetty materiaali perustuu pitkälti Jouppila-Kupiaisen esitykseen, joka selkeydessään auttoi minua hahmottamaan arvioinnin perusteita ja haluan tässä itselleni "kirjoittaa auki" esityksen sisällön muistaakseni sen paremmin.


Mitä arviointi on?



Arviointi on osa opiskelijan oppimispolkua. Arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa osaamisen tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä koskee myös niitä tavoitteita, joita opiskelija on itse asettanut opiskelulleen. Tarkoituksena on antaa palautetta opiskelijalle sekä opettajalle opintojakson onnistumisesta. Osaamisen arviointi perustuu opintojakson ja koko koulutuksen ennalta määriteltyihin osaamistavoitteisiin, ja sen tarkoituksena on valmistaa opiskelijaa asiantuntijatyöhön.

Arviointi ei mielellään tapahdu vain tenttiin perustuen opintojakson lopussa, vaan sen tulisi sisältää myös väliarviointia tai muuta jatkuvampaa arviointia. Arviointi voi pohjautua sekä opettajan, opiskelijan itsensä, työelämän että vertaisarvioinnin antamaan palautteeseen. On siis tärkeää, että opiskelija itsekin tietää, mitkä ovat opintojakson arviointiperusteet ja -kriteerit. Ne siis tulee olla kerrottuna opintojaksokuvauksissa, ja niiden tulee olla linjassa koko koulutuksen ja yleisten osaamistavoitteiden kanssa.  Nämä tulee käytännössä käydä yhdessä läpi jokaisen opintojakson alussa jotta tavoitteet ovat kaikille osapuolille selvät.

Alla oleva dia (Jouppila-Kupiainen, 2017) kuvaa arvioinnin perusteita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa:



Arviointia ohjaavat säännöt

Suomessa ammattikorkeakouluissa osaamisen arvioinnin lähtökohtana on kansallisen tutkintojen viitekehyksen (NQF) mukainen osaaminen (tiedollinen osaaminen ja taidollinen osaaminen sekä ryhmä/johtamisosaaminen/vastuunottaminen). NQF:n taustalla ovat euroopanlaajuiset osaamisen kuvaukset (EQF). Näiden lisäksi huomioidaan koulutusten omat osaamistavoitteet sekä ammattikorkeakoulujen yleiset osaamistavoitteet. (Jouppila-Kupiainen ja Xamk, Osaamisen arviointi, 2017).
EQF:stä ja NQF:stä on olemassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun oma sovellus (AMK-opiskelijan osaamisen arviointikehikko), jota käytetään opintojen arvioinnissa. Opintojaksot arvioidaan asteikoilla hylätty/1 – 5 tai hyväksytty/täydennettävä. Hyväksytty taso on arvosana 1. (Xamk, Osaamisen arviointi, 2017).


Meillä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tutkintosääntö (1.1.2017) määrittää tarkemmin osaamisen arviointiin liittyvät käytännöt: milloin arviointi suoritetaan, arviointiasteikot, uusinnat, korottaminen ja oikaiseminen). Ylemmälle ja alemmalle AMK-tutkinnolle on omat arviointikriteerinsä.


Moduuliarviointi 

Jouppila-Kupiaisen mukaan yksi helposti unohtuva näkökulma on moduuliarviointi. Tämä tarkoittaa sitä, että arvioidaan yksittäisten opintojakson lisäksi moduuleja, eli laajempia kokonaisuuksia joita opetussuunnitelmassa on ydin- ja täydentävän osaamisen alla (ks. alla oleva kuva Opetussuunnitelmasta, otsikot sinisellä).


 
Xamk Opetussuunnitelma, myynnin ja markkinoinnin monimuotototeutus 2016.

Moduulin arvioinnin tehtävänä on jäsentää ja rakentaa opintojaksojen tuottamaa osaamista isommaksi kokonaisuudeksi. Parhaimmillaan moduuliarviointi ohjaa opiskelijaa reflektoimaan oman ammatillisen osaamisen kehittymistä. (Jouppila-Kupiainen, 2017).

Arvioinnin osalta on hyvä muistaa, että se on kuvaus tiettynä hetkenä opiskelijalla olevasta osaamisesta, mutta oppiminen ei toki lopu siihen. Opiskelija voi saada arvioinnista parhaassa tapauksessa eväitä siihen, mihin kannattaisi jatkossa keskittyä jotta osaaminen syvenisi, ja hahmottaa omia vahvuuksia ja heikkouksiaan. Kuten itse yritän opiskelijoilleni aina sanoa: "Älkää keskittykö saamaanne numeroon vaan pohtikaa ennemmin, mitä uutta opitte, ja onko se sellainen aihe tai asia, josta haluaisitte kenties tietää vielä lisää."

 
Arvioinnin lopuksi (Jouppila-Kupiainen, 2017).




Lähteet:
1. Elina Jouppila-Kupiainen, 12.10.17, Osaamisen arviointi ja sen tavoitteet amk:ssa, sisäinen koulutuswebinaari.
2. Xamk, Osaamisen arviointi (sivulla vierailtu 25.10.17) https://www.xamk.fi/koulutus/opintoihin-liittyva-ohjaus-ja-ohjeet/
3. Xamk tutkintosääntö (sivulla vierailtu 25.10.17) https://www.xamk.fi/wp-content/uploads/2016/06/Tutkintosaanto-2017.pdf
4. Xamk opetussuunnitelma, myynnin ja markkinoinnin monimuotototeutus 2016. (sivulla vierailtu 25.10.17)  http://opinto-opas.xamk.fi/index.php/fi/30/fi/6855/MY16SA/year/2016 

Comments

Popular posts from this blog

Opetuksen havainnointi Järvenpään Keudassa

Sain mahdollisuuden päästä seuraamaan vertaisryhmäläiseni Enni Mörkin opetusta Keudassa, Järvenpäässä 8.12.2017 klo 8.00-11.00. Keuda on ammattiopisto, jossa tarjotaan opetusta monella eri alalla ja eri toimipisteissä nuorille sekä aikuisille. Ryhmänä oli nuorten, toisen vuoden media-assistenttiopiskelijat jotka aloittivat marraskuussa valinnaisen Verkkotuotannon toteuttamisen opintokokonaisuuden (30 osaamispistettä). Jos kokonaisuutta olisi joka arkipäivä, opinto kestäisi noin puoli vuotta. Opinto on pilkottu 1,5 vuodelle ja tänä vuonna se alkoi poikkeuksellisesti jo 2. vuoden syksyllä. Opintoon kuuluu myös työpaikalla tapahtuvaa oppimista 3. vuoden keväällä. Loppuvuodeksi 2017 heille on suunniteltu osio: Verkkotuotannon suunnittelu, jota opetetaan n. 5-6 h / viikko. Oma roolini oli olla tarkkailijana, en ottanut osaa tunnilla käytyihin  keskusteluihin. Sen sijaan keskustelimme hieman taustoista ennen tunteja, niiden välillä ja niiden jälkeen Ennin ja hänen kollegoidensa kans

Games in teaching: testing out Seppo.io

It is summer time and a therefore a good time to start thinking about how to organize the courses in the coming autumn semester. One of the goals that I have set for myself in my teacher training is to learn more about pedagogy in the digital environments, and also touch the topic of gaming that is oh so hot in the Finnish education industry at the moment. The gaming function in education is not there just for fun (even if it is clear that enjoying the learning process improves the results), but in fact it has been proven e.g. at University of Colorado in Denver that  learners who gained skills through gamified e-learning courses scored 14% higher than those who learned through traditional methods.  Having heard that our university has an access to Seppo.io I am eager to test it out. Seppo.io provides a platform to teach with a game, "in a fun and easy way", as they advertise. The pros of the tool are the possibility to take the learning out from the classroom to the

Mitä on hyvä (verkko)opetus?

Olen viime aikoina tutustunut kahteen teokseen verkkopedagogiikkaan liittyen: Löfström, E., Kanerva, K., Tuuttila, L., Lehtinen, A. & Nevgi, A. 2006. Laadukkaasti verkossa. Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Helsinki: Yliopistopaino.   Nevgi, A. ja Tirri, K. 2003. Hyvää verkko-opetusta etsimässä: Oppimista edistävät ja estävät tekijät verkko-oppimisympäristöissä - opiskelijoiden kokemukset ja opettajien arviot. Suomen kasvatustieteellinen seura. Molemmissa teoksissa huomioitavaa on, että ne ovat jo yli kymmenen vuotta vanhoja, joten varsinainen tekniset toteutusmahdollisuudet pedagogisesti ovat huimasti jo kirjoitusajoista kehittyneet. Teoksista löytyy kuitenkin muita, kiinnostavia teorioita ja pohdintatehtäviä, joita voi edelleen soveltaa ja palaankin näihin vielä  tulevissa blogikirjoituksissani. Ensimmäisenä kuitenkin tartun molemmissa teoksissa esitettyyn perustavanlaatuiseen kysymykseen, jota olen itsekin viime aikoina pohdiskellut uusia kursseja suunnite