Skip to main content

Osaamisen arviointi ammattikorkeakoulussa

Osallistuin ammattikorkeakoulumme sisäiseen koulutuswebinaariin "Arviointikeinoja digiympäristössä" 12.10.2017. Webinaarin aloitusosassa  käsiteltiin yleisesti osaamisen arviointia ja sen tavoitteita ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan lehtori Elina Jouppila-Kupiaisen johdolla. Keskityn tässä tekstissä ensisijaisesti tämän aiheen käsittelyyn, sillä on oleellista ymmärtää arvioinnin kriteerejä ja sitä ohjaavia sääntöjä ennen kuin on tarkoituksenmukaista syventyä erilaisiin digityökaluihin joilla sitä käytännössä voi toteuttaa. Käytetty materiaali perustuu pitkälti Jouppila-Kupiaisen esitykseen, joka selkeydessään auttoi minua hahmottamaan arvioinnin perusteita ja haluan tässä itselleni "kirjoittaa auki" esityksen sisällön muistaakseni sen paremmin.


Mitä arviointi on?



Arviointi on osa opiskelijan oppimispolkua. Arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa osaamisen tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä koskee myös niitä tavoitteita, joita opiskelija on itse asettanut opiskelulleen. Tarkoituksena on antaa palautetta opiskelijalle sekä opettajalle opintojakson onnistumisesta. Osaamisen arviointi perustuu opintojakson ja koko koulutuksen ennalta määriteltyihin osaamistavoitteisiin, ja sen tarkoituksena on valmistaa opiskelijaa asiantuntijatyöhön.

Arviointi ei mielellään tapahdu vain tenttiin perustuen opintojakson lopussa, vaan sen tulisi sisältää myös väliarviointia tai muuta jatkuvampaa arviointia. Arviointi voi pohjautua sekä opettajan, opiskelijan itsensä, työelämän että vertaisarvioinnin antamaan palautteeseen. On siis tärkeää, että opiskelija itsekin tietää, mitkä ovat opintojakson arviointiperusteet ja -kriteerit. Ne siis tulee olla kerrottuna opintojaksokuvauksissa, ja niiden tulee olla linjassa koko koulutuksen ja yleisten osaamistavoitteiden kanssa.  Nämä tulee käytännössä käydä yhdessä läpi jokaisen opintojakson alussa jotta tavoitteet ovat kaikille osapuolille selvät.

Alla oleva dia (Jouppila-Kupiainen, 2017) kuvaa arvioinnin perusteita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa:



Arviointia ohjaavat säännöt

Suomessa ammattikorkeakouluissa osaamisen arvioinnin lähtökohtana on kansallisen tutkintojen viitekehyksen (NQF) mukainen osaaminen (tiedollinen osaaminen ja taidollinen osaaminen sekä ryhmä/johtamisosaaminen/vastuunottaminen). NQF:n taustalla ovat euroopanlaajuiset osaamisen kuvaukset (EQF). Näiden lisäksi huomioidaan koulutusten omat osaamistavoitteet sekä ammattikorkeakoulujen yleiset osaamistavoitteet. (Jouppila-Kupiainen ja Xamk, Osaamisen arviointi, 2017).
EQF:stä ja NQF:stä on olemassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun oma sovellus (AMK-opiskelijan osaamisen arviointikehikko), jota käytetään opintojen arvioinnissa. Opintojaksot arvioidaan asteikoilla hylätty/1 – 5 tai hyväksytty/täydennettävä. Hyväksytty taso on arvosana 1. (Xamk, Osaamisen arviointi, 2017).


Meillä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tutkintosääntö (1.1.2017) määrittää tarkemmin osaamisen arviointiin liittyvät käytännöt: milloin arviointi suoritetaan, arviointiasteikot, uusinnat, korottaminen ja oikaiseminen). Ylemmälle ja alemmalle AMK-tutkinnolle on omat arviointikriteerinsä.


Moduuliarviointi 

Jouppila-Kupiaisen mukaan yksi helposti unohtuva näkökulma on moduuliarviointi. Tämä tarkoittaa sitä, että arvioidaan yksittäisten opintojakson lisäksi moduuleja, eli laajempia kokonaisuuksia joita opetussuunnitelmassa on ydin- ja täydentävän osaamisen alla (ks. alla oleva kuva Opetussuunnitelmasta, otsikot sinisellä).


 
Xamk Opetussuunnitelma, myynnin ja markkinoinnin monimuotototeutus 2016.

Moduulin arvioinnin tehtävänä on jäsentää ja rakentaa opintojaksojen tuottamaa osaamista isommaksi kokonaisuudeksi. Parhaimmillaan moduuliarviointi ohjaa opiskelijaa reflektoimaan oman ammatillisen osaamisen kehittymistä. (Jouppila-Kupiainen, 2017).

Arvioinnin osalta on hyvä muistaa, että se on kuvaus tiettynä hetkenä opiskelijalla olevasta osaamisesta, mutta oppiminen ei toki lopu siihen. Opiskelija voi saada arvioinnista parhaassa tapauksessa eväitä siihen, mihin kannattaisi jatkossa keskittyä jotta osaaminen syvenisi, ja hahmottaa omia vahvuuksia ja heikkouksiaan. Kuten itse yritän opiskelijoilleni aina sanoa: "Älkää keskittykö saamaanne numeroon vaan pohtikaa ennemmin, mitä uutta opitte, ja onko se sellainen aihe tai asia, josta haluaisitte kenties tietää vielä lisää."

 
Arvioinnin lopuksi (Jouppila-Kupiainen, 2017).




Lähteet:
1. Elina Jouppila-Kupiainen, 12.10.17, Osaamisen arviointi ja sen tavoitteet amk:ssa, sisäinen koulutuswebinaari.
2. Xamk, Osaamisen arviointi (sivulla vierailtu 25.10.17) https://www.xamk.fi/koulutus/opintoihin-liittyva-ohjaus-ja-ohjeet/
3. Xamk tutkintosääntö (sivulla vierailtu 25.10.17) https://www.xamk.fi/wp-content/uploads/2016/06/Tutkintosaanto-2017.pdf
4. Xamk opetussuunnitelma, myynnin ja markkinoinnin monimuotototeutus 2016. (sivulla vierailtu 25.10.17)  http://opinto-opas.xamk.fi/index.php/fi/30/fi/6855/MY16SA/year/2016 

Comments

Popular posts from this blog

Mikä käyttöteoria minua ohjaa? Osa 1/2

Pedagogisessa ajattelussa oleellista on henkilökohtainen uskomusjärjestelmä, ns. käyttöteoria. Sinikka Ojasen (2006, 86) mukaan käyttöteoria on kuin sisäänrakennettu malli toiminnalle tai ohjausjärjestelmä. Sisäinen ohjausjärjestelmä ohjaa ihmistä toimimaan tietyllä tavalla. Toimintaa ohjaavat ihmisen uskomukset, ennakkokäsitykset, arvot ja tiedot. Tuntemalla oman käyttöteoriansa ihminen voi tulla tietoiseksi omaa työtään tai toimintaansa koskevia uskomuksia, ennakkokäsityksiä ja rutiineja. (Ojanen 2006, 86.) Käyttöteoria rakentuu henkilökohtaisista kokemuksista. Kokemukset voivat olla muodoltaan niin lukemista, kuuntelemista, katselemista kuin tekemistä (Ojanen 2006, 88). Tulkitsen tämän niin, että opettaja joutuu tai pääsee pohtimaan sitä, miksi toimii niinkuin toimii? Miksi valitsen opettaa tällä tavalla? Miten arvotan erilaisia opettamisen ja oppimisen menetelmiä? Oulun yliopiston (ei vuosilukua, 5) mukaan omaa kasvatusta ja opetusta koskevaa käyttöteoriaa voi reflektoida j...

Mikä käyttöteoria minua ohjaa? Osa 2/2

Edellisessä postauksessani Mikä käyttöteoria minua ohjaa? Osa 1/2 esittelin Oulun yliopiston (ei vuosilukua, 5) kysymyksiä, joiden mukaan omaa kasvatusta ja opetusta koskevaa käyttöteoriaa voi reflektoida ja kehittää. Oppimiskäsityksiäni käsittelin jo tuossa aikaisemmassa tekstissäni, ja nyt palaan  muutamiin listan kysymyksistä. Millaisena näen itseni opettajana? Millainen on oppimiskäsitykseni? Mihin uskomuksiin ja arvoihin pedagoginen käyttöteoriani perustuu? Miten näen itseni osana kasvattavaa yhteisöä? Kuten ensimmäisessä käyttöteoriaa koskevassa tekstissäni totesin, oppimis-ohjauskäsitykseni on tällä hetkellä ehkä eniten sosio-konstruktiivinen.. Outi Pylkän (ei vuosilukua) mukaan tällaista oppimista tukevia työskentelytapoja ovat mm. mallintaminen, oppimistehtävät, tiedon hankinta itsenäisesti ja sen rakentelu yhdessä, ilmaiseminen, reflektio ja tutkiminen. Tunnistan näistä pitkälti oman tapani opettaa. Opetuksessani aloitan yleensä siitä, että esittelen joitain...

Opetuksen havainnointi Järvenpään Keudassa

Sain mahdollisuuden päästä seuraamaan vertaisryhmäläiseni Enni Mörkin opetusta Keudassa, Järvenpäässä 8.12.2017 klo 8.00-11.00. Keuda on ammattiopisto, jossa tarjotaan opetusta monella eri alalla ja eri toimipisteissä nuorille sekä aikuisille. Ryhmänä oli nuorten, toisen vuoden media-assistenttiopiskelijat jotka aloittivat marraskuussa valinnaisen Verkkotuotannon toteuttamisen opintokokonaisuuden (30 osaamispistettä). Jos kokonaisuutta olisi joka arkipäivä, opinto kestäisi noin puoli vuotta. Opinto on pilkottu 1,5 vuodelle ja tänä vuonna se alkoi poikkeuksellisesti jo 2. vuoden syksyllä. Opintoon kuuluu myös työpaikalla tapahtuvaa oppimista 3. vuoden keväällä. Loppuvuodeksi 2017 heille on suunniteltu osio: Verkkotuotannon suunnittelu, jota opetetaan n. 5-6 h / viikko. Oma roolini oli olla tarkkailijana, en ottanut osaa tunnilla käytyihin  keskusteluihin. Sen sijaan keskustelimme hieman taustoista ennen tunteja, niiden välillä ja niiden jälkeen Ennin ja hänen kollegoidensa ...