Brain it, nail it!

Edellisessä postauksessani Mikä käyttöteoria minua ohjaa? Osa 1/2 esittelin Oulun yliopiston (ei vuosilukua, 5) kysymyksiä, joiden mukaan omaa kasvatusta ja opetusta koskevaa käyttöteoriaa voi reflektoida ja kehittää. Oppimiskäsityksiäni käsittelin jo tuossa aikaisemmassa tekstissäni, ja nyt palaan  muutamiin listan kysymyksistä. Millaisena näen itseni opettajana? Millainen on oppimiskäsitykseni? Mihin uskomuksiin ja arvoihin pedagoginen käyttöteoriani perustuu? Miten näen itseni osana kasvattavaa yhteisöä? Kuten ensimmäisessä käyttöteoriaa koskevassa tekstissäni totesin, oppimis-ohjauskäsitykseni on tällä hetkellä ehkä eniten sosio-konstruktiivinen.. Outi Pylkän (ei vuosilukua) mukaan tällaista oppimista tukevia työskentelytapoja ovat mm. mallintaminen, oppimistehtävät, tiedon hankinta itsenäisesti ja sen rakentelu yhdessä, ilmaiseminen, reflektio ja tutkiminen. Tunnistan näistä pitkälti oman tapani opettaa. Opetuksessani aloitan yleensä siitä, että esittelen joitain teo

Pedagogisessa ajattelussa oleellista on henkilökohtainen uskomusjärjestelmä, ns. käyttöteoria. Sinikka Ojasen (2006, 86) mukaan käyttöteoria on kuin sisäänrakennettu malli toiminnalle tai ohjausjärjestelmä. Sisäinen ohjausjärjestelmä ohjaa ihmistä toimimaan tietyllä tavalla. Toimintaa ohjaavat ihmisen uskomukset, ennakkokäsitykset, arvot ja tiedot. Tuntemalla oman käyttöteoriansa ihminen voi tulla tietoiseksi omaa työtään tai toimintaansa koskevia uskomuksia, ennakkokäsityksiä ja rutiineja. (Ojanen 2006, 86.) Käyttöteoria rakentuu henkilökohtaisista kokemuksista. Kokemukset voivat olla muodoltaan niin lukemista, kuuntelemista, katselemista kuin tekemistä (Ojanen 2006, 88). Tulkitsen tämän niin, että opettaja joutuu tai pääsee pohtimaan sitä, miksi toimii niinkuin toimii? Miksi valitsen opettaa tällä tavalla? Miten arvotan erilaisia opettamisen ja oppimisen menetelmiä? Oulun yliopiston (ei vuosilukua, 5) mukaan omaa kasvatusta ja opetusta koskevaa käyttöteoriaa voi reflektoida j