Skip to main content

Osaamisen arviointi ammattikorkeakoulussa

Osallistuin ammattikorkeakoulumme sisäiseen koulutuswebinaariin "Arviointikeinoja digiympäristössä" 12.10.2017. Webinaarin aloitusosassa  käsiteltiin yleisesti osaamisen arviointia ja sen tavoitteita ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan lehtori Elina Jouppila-Kupiaisen johdolla. Keskityn tässä tekstissä ensisijaisesti tämän aiheen käsittelyyn, sillä on oleellista ymmärtää arvioinnin kriteerejä ja sitä ohjaavia sääntöjä ennen kuin on tarkoituksenmukaista syventyä erilaisiin digityökaluihin joilla sitä käytännössä voi toteuttaa. Käytetty materiaali perustuu pitkälti Jouppila-Kupiaisen esitykseen, joka selkeydessään auttoi minua hahmottamaan arvioinnin perusteita ja haluan tässä itselleni "kirjoittaa auki" esityksen sisällön muistaakseni sen paremmin.


Mitä arviointi on?



Arviointi on osa opiskelijan oppimispolkua. Arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa osaamisen tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä koskee myös niitä tavoitteita, joita opiskelija on itse asettanut opiskelulleen. Tarkoituksena on antaa palautetta opiskelijalle sekä opettajalle opintojakson onnistumisesta. Osaamisen arviointi perustuu opintojakson ja koko koulutuksen ennalta määriteltyihin osaamistavoitteisiin, ja sen tarkoituksena on valmistaa opiskelijaa asiantuntijatyöhön.

Arviointi ei mielellään tapahdu vain tenttiin perustuen opintojakson lopussa, vaan sen tulisi sisältää myös väliarviointia tai muuta jatkuvampaa arviointia. Arviointi voi pohjautua sekä opettajan, opiskelijan itsensä, työelämän että vertaisarvioinnin antamaan palautteeseen. On siis tärkeää, että opiskelija itsekin tietää, mitkä ovat opintojakson arviointiperusteet ja -kriteerit. Ne siis tulee olla kerrottuna opintojaksokuvauksissa, ja niiden tulee olla linjassa koko koulutuksen ja yleisten osaamistavoitteiden kanssa.  Nämä tulee käytännössä käydä yhdessä läpi jokaisen opintojakson alussa jotta tavoitteet ovat kaikille osapuolille selvät.

Alla oleva dia (Jouppila-Kupiainen, 2017) kuvaa arvioinnin perusteita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa:



Arviointia ohjaavat säännöt

Suomessa ammattikorkeakouluissa osaamisen arvioinnin lähtökohtana on kansallisen tutkintojen viitekehyksen (NQF) mukainen osaaminen (tiedollinen osaaminen ja taidollinen osaaminen sekä ryhmä/johtamisosaaminen/vastuunottaminen). NQF:n taustalla ovat euroopanlaajuiset osaamisen kuvaukset (EQF). Näiden lisäksi huomioidaan koulutusten omat osaamistavoitteet sekä ammattikorkeakoulujen yleiset osaamistavoitteet. (Jouppila-Kupiainen ja Xamk, Osaamisen arviointi, 2017).
EQF:stä ja NQF:stä on olemassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun oma sovellus (AMK-opiskelijan osaamisen arviointikehikko), jota käytetään opintojen arvioinnissa. Opintojaksot arvioidaan asteikoilla hylätty/1 – 5 tai hyväksytty/täydennettävä. Hyväksytty taso on arvosana 1. (Xamk, Osaamisen arviointi, 2017).


Meillä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tutkintosääntö (1.1.2017) määrittää tarkemmin osaamisen arviointiin liittyvät käytännöt: milloin arviointi suoritetaan, arviointiasteikot, uusinnat, korottaminen ja oikaiseminen). Ylemmälle ja alemmalle AMK-tutkinnolle on omat arviointikriteerinsä.


Moduuliarviointi 

Jouppila-Kupiaisen mukaan yksi helposti unohtuva näkökulma on moduuliarviointi. Tämä tarkoittaa sitä, että arvioidaan yksittäisten opintojakson lisäksi moduuleja, eli laajempia kokonaisuuksia joita opetussuunnitelmassa on ydin- ja täydentävän osaamisen alla (ks. alla oleva kuva Opetussuunnitelmasta, otsikot sinisellä).


 
Xamk Opetussuunnitelma, myynnin ja markkinoinnin monimuotototeutus 2016.

Moduulin arvioinnin tehtävänä on jäsentää ja rakentaa opintojaksojen tuottamaa osaamista isommaksi kokonaisuudeksi. Parhaimmillaan moduuliarviointi ohjaa opiskelijaa reflektoimaan oman ammatillisen osaamisen kehittymistä. (Jouppila-Kupiainen, 2017).

Arvioinnin osalta on hyvä muistaa, että se on kuvaus tiettynä hetkenä opiskelijalla olevasta osaamisesta, mutta oppiminen ei toki lopu siihen. Opiskelija voi saada arvioinnista parhaassa tapauksessa eväitä siihen, mihin kannattaisi jatkossa keskittyä jotta osaaminen syvenisi, ja hahmottaa omia vahvuuksia ja heikkouksiaan. Kuten itse yritän opiskelijoilleni aina sanoa: "Älkää keskittykö saamaanne numeroon vaan pohtikaa ennemmin, mitä uutta opitte, ja onko se sellainen aihe tai asia, josta haluaisitte kenties tietää vielä lisää."

 
Arvioinnin lopuksi (Jouppila-Kupiainen, 2017).




Lähteet:
1. Elina Jouppila-Kupiainen, 12.10.17, Osaamisen arviointi ja sen tavoitteet amk:ssa, sisäinen koulutuswebinaari.
2. Xamk, Osaamisen arviointi (sivulla vierailtu 25.10.17) https://www.xamk.fi/koulutus/opintoihin-liittyva-ohjaus-ja-ohjeet/
3. Xamk tutkintosääntö (sivulla vierailtu 25.10.17) https://www.xamk.fi/wp-content/uploads/2016/06/Tutkintosaanto-2017.pdf
4. Xamk opetussuunnitelma, myynnin ja markkinoinnin monimuotototeutus 2016. (sivulla vierailtu 25.10.17)  http://opinto-opas.xamk.fi/index.php/fi/30/fi/6855/MY16SA/year/2016 

Labels:

Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

Mikä käyttöteoria minua ohjaa? Osa 1/2

Pedagogisessa ajattelussa oleellista on henkilökohtainen uskomusjärjestelmä, ns. käyttöteoria. Sinikka Ojasen (2006, 86) mukaan käyttöteoria on kuin sisäänrakennettu malli toiminnalle tai ohjausjärjestelmä. Sisäinen ohjausjärjestelmä ohjaa ihmistä toimimaan tietyllä tavalla. Toimintaa ohjaavat ihmisen uskomukset, ennakkokäsitykset, arvot ja tiedot. Tuntemalla oman käyttöteoriansa ihminen voi tulla tietoiseksi omaa työtään tai toimintaansa koskevia uskomuksia, ennakkokäsityksiä ja rutiineja. (Ojanen 2006, 86.) Käyttöteoria rakentuu henkilökohtaisista kokemuksista. Kokemukset voivat olla muodoltaan niin lukemista, kuuntelemista, katselemista kuin tekemistä (Ojanen 2006, 88). Tulkitsen tämän niin, että opettaja joutuu tai pääsee pohtimaan sitä, miksi toimii niinkuin toimii? Miksi valitsen opettaa tällä tavalla? Miten arvotan erilaisia opettamisen ja oppimisen menetelmiä? Oulun yliopiston (ei vuosilukua, 5) mukaan omaa kasvatusta ja opetusta koskevaa käyttöteoriaa voi reflektoida j...
Post a Comment
Read more

Henkilökohtaistaminen, osaamisperustaisuus sekä tutkiva ja kehittävä työote opiskelijan näkökulmasta ammattikorkeakoulussa

Työn opinnollistaminen ja opiskelun henkilökohtaistaminen Työn opinnollistaminen on uusi, vaihtoehtoinen tapa opiskella ammattikorkeakoulussa. Oppiminen viedään luokkahuoneista työpaikoille. Tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan tekemällä työtä ja kytkemällä työelämässä hankittua kokemusta aiheeseen liittyvään tietoperustaan. (Verkkovirta internet-sivu, Hankkeen tavoite). Nähdäkseni tämä on linjassa myös meneillään olevan toisen asteen ammattikoulutuksen reformin kanssa: opiskelua tapahtuu entistä enemmän luokkahuoneen ulkopuolella. Oleellista opiskelijan kannalta on kuitenkin ymmärtää, että "työkokemus vuosina ei sinällään korvaa opintojaksojen suorittamista vaan arviointi pohjautuu osaamisen tunnistamiseen ja osoittamiseen (näyttöön)" (Verkkovirta, Osataan -työkaluja suomeksi, Työtehtäväpassi). Opinnollistamisen lähtökohtana on ajatus, että työtä tekemällä opitaan ja kehitytään hyvin monitasoisesti. Käytännön työssä esiin nousevat, tiedostettavat ja työtä...
Post a Comment
Read more

Why this blog?

I am writing this blog related to my studies, which will give me a professional certificate in vocational pedagogy (Ammattiopettajan pedagoginen pätevyys). The programme takes place in Haaga-Helia University of Applied Sciences from 22nd May 2017 to approximately end of March 2018. The full length is one year, but I participate a group with the aim to complete the studies on a fast track. In teaching one of the most often used methods is nowadays to ask the students to keep a learning diary. This blog is about learning and development, therefore I like to rather call it a development diary. I want to track and make visible my development as a professional, as I have already extensive background in business studies (having completed a MSc in Economics and Business administration) and international work experience in the field of marketing for over 10 years. The last two years I have already worked as a lecturer at a Finnish UAS, so I have some training experience under the belt. Dur...
Post a Comment
Read more