Mikä käyttöteoria minua ohjaa? Osa 2/2

Edellisessä postauksessani Mikä käyttöteoria minua ohjaa? Osa 1/2 esittelin Oulun yliopiston (ei vuosilukua, 5) kysymyksiä, joiden mukaan omaa kasvatusta ja opetusta koskevaa käyttöteoriaa voi reflektoida ja kehittää. Oppimiskäsityksiäni käsittelin jo tuossa aikaisemmassa tekstissäni, ja nyt palaan  muutamiin listan kysymyksistä.

• Millaisena näen itseni opettajana?
• Millainen on oppimiskäsitykseni?
• Mihin uskomuksiin ja arvoihin pedagoginen käyttöteoriani perustuu?
• Miten näen itseni osana kasvattavaa yhteisöä?

Kuten ensimmäisessä käyttöteoriaa koskevassa tekstissäni totesin, oppimis-ohjauskäsitykseni on tällä hetkellä ehkä eniten sosio-konstruktiivinen.. Outi Pylkän (ei vuosilukua) mukaan tällaista oppimista tukevia työskentelytapoja ovat mm. mallintaminen, oppimistehtävät, tiedon hankinta itsenäisesti ja sen rakentelu yhdessä, ilmaiseminen, reflektio ja tutkiminen. Tunnistan näistä pitkälti oman tapani opettaa.

Opetuksessani aloitan yleensä siitä, että esittelen joitain teorioita tai malleja (mallintaminen), ja sen jälkeen mahdollisimman nopeasti koitan antaa tehtäviä tai ajatuspähkinöitä joissa mallia voi kokeilla soveltaa käytännössä. Olen alkanut myös entistä enemmän antamaan tehtäviä, joissa opiskelija joutuu reflektoimaan asioita ja oppimistaan itse, ja antamaan myös tehtäviä jossa aihetta pitää tutkia ja analysoida itse jotta ymmärtää, mikä on tehtävän kannalta oleellista tietoa. Tämä on jossain määrin haasteellista: opiskelijat antava yleensä hyvää palautetta siitä, että esim. harjoitustyöohjeet ovat selkeät. Toisaalta olen alkanut tiedostamaan, että hieman "löysät" ohjeet voivat olla oppimisen kannalta paremmat koska ne haastavat enemmän pohtimaan itse, ja näin kehittävät nimenomaan työelämässä tarvittavia taitoja osata itse ymmärtää, mitä on tehtävä jonkun casen ratkaisemiseksi.


Edellinen viittaa jo ns. ongelmaperustaiseen oppimiseen (vrt. Pylkän kuvio, ei vuosilukua), jossa opiskelijan rooli entisestään kasvaa. Tähän suuntaan pyrin, mutta koen sen vielä hyvin haastavaksi ohjata vaikka joitain kokeiluja olen pariopettajuuden myötä jo päässyt tekemään tämän ajattelun mukaisesti.

Näen siis itseni opettajana tällä hetkellä jossain määrin mallina opiskelijoille siitä, mitä esim. kansainvälisyys ja liiketoiminta voivat urana tarjota, ja jaan heille omia kokemuksiani ulkomaisista organisaatioista ja niiden toiminnasta. Pyrin kuitenkin entistä enemmän ikään kuin oppimisen fasilitaattorin rooliin: miten voin ohjata toisia niin, että he saavat itsestään irti parhaimpansa ja kokevat ahaa-elämyksiä opiskelemansa asian suhteen. Syrjäläinen, Jyrhämä ja Haverisen (2004) mukaan kasvatustyöni pyrkii siis oppijan hyvään: miten opettaja voin parhaalla mahdollisella tavalla auttaa oppijan monipuolista oppimista ja persoonallisuuden kasvua.

Pedagogiset arvoni sitoutuvat asenteen osalta hieman mestari-oppipoika ajatteluun. Koitan näyttää oman asenteeni ja tekemiseni osalta, että esim. kansainvälistyminen kannattaa ja nuorten tulisi rohkeasti kokeilla uusia ja erilaisia juttuja oman mukavuusalueen ulkopuolelta. Koen, että vaikka pyrin enemmän oppimisen fasilitaattorin rooliin, en voi olla uskottava liiketoiminnan opettaja ilman varsinaista liiketoiminnan omakohtaista kokemusta. Sama pätee kansainvälisyyteen. Kansainvälistymistä ei voi ainoastaan opiskella kirjoista, sitä on itse kokeiltava voidakseen olla uskottava asiantuntija toisten edessä. Ehkä tähän ajatukseen liittyen koen erittäin vahvasti, että minun on opettajana myös kehitettävä ja pidettävä yllä substanssiosaamista opettamieni aineiden alalta, ja löydettävä mahdollisuuksia myös riitävään oman alakohtaisen työkokemuksen ylläpitoon. Nämä ovat olleet selkeitä vahvuuksiani tähän mennessä opiskelijoilta saamani palautteen mukaan. Omalla toiminnallani voin opettajana edistää näin myös opetuksen työelämälähtöisyyttä, ja tuoda tutuksi ja näkyväksi sitä kulttuuria, joka yrityksissä opiskelijoita opintojen jälkeen odottaa (vrt. esim Annala ja Heinonen, 2009, 23).




Lähteet:
1. Oulun yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Luokanopettajan pedagoginen portfolio – ammatillisen kasvun kansio http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/pedagoginen_portfolio_2010.pdf
2. Syrjäläinen, Erja; Jyrhämä, Riitta ja Haverinen, Liisa: Opettajan pedagoginen ajattelu. http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku1/sisalto1.htm . 2004.  Viitattu 7.1.2017.
3. Pylkkä, Outi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu: Oppimiskäsityksistä oppimisen ohjaamiseen. Ei vuosilukua. http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/oppimiskasityksista-oppimisen-ohjaamiseen/ Viitattu 7.1.2017.
4. Annala, Johanna ja Heinonen, Pirjo. Yhteistoiminnallisuus opettajan työssä. Teoksessa Ammatillisen opettajan käsikirja. Toim. Helander, Jaakko. HAMK, Hämeenlinna, 2009.